“Uusi toivo...ko!?! -ILTA-KÄÄPIÖ 9.2.2006-

Murheen alhosta ja katkeruuden katuojasta parrakkaat poijjaat ponnistivat tyylillä ylös. Tai ainakin tuurilla...

Ottelu Sontatykkiä vastaan alkoi lupaavan verisesti. Ennen kuin töppöjalat olivat ennättäneet edes kunnolla keskilinjan yli, oli petomiehiä kaksi pihalla: toinen toipumassa KO-kopissa ja toinen KUOLLUT! (Ilmeisesti pitkäveteisyyteen odotellessaan kääpien kuhnimista omalla puolellaan... ). Ja kun kentänpinnassa lukua ottaneet lasketaan mukaan, oli parroille polku auki. Mutta, mutta... mitään ei oltu opittu edellisistä peleistä ja pallomies pyyhälsi pylly paljaana keskellä kenttää. Sutjakka sarvipää livisti pinnaajan puristuksesta ja kolkkasi kuulan kantajan. Toinenkin pukinpää teki saman tempun, nappasi pallon ja heitti kääpien kenttäpäätyyn. Tilanne näytti pahalta.

Uskomattoman väännön ja Onnettaren avituksen jälkeen pallo saatiin viimehetkellä haltuun. Näin matka kohti vastustajan maalilinjaa alkoi...vihdoin! Se ei tosin ollut ruusuilla tanssimista, sillä sarvipäät pistivät vimmatusti kampoihin ja onnistuivat melkein sabotoimaan saattueen matkan. Pallo päätyi katsomon kautta onneksi keskikentälle, josta vastapalkattu juoksija Swift nappasi sen varmoihin käsiinsä. Pinkaisu päätyyn ja maali.

...TO BE CONTINUED...
”